Tallukka ke 3.4.2019

Maakunnan sote- ja koulutuspalvelut tilaisuus tallukassa Asikkalassa.

TALLUKKA 3.4.2019

KOULUTUKSESTA JA VARHAISKASVATUKSESTA, SILLÄ SEN TULISI OLLA OSA KOULUTUKSEN POLKUA.

Varhaiskasvatus tulee uudistaa tasapuoliseksi kaikille, sekä sen tulee olla maksutonta.

Pedagoginen varahaiskasvatus tulee olla jokaisen lapsen oikeus, koska sillä on merkittävä osa opinpolkua. Varhaiskasvatus on nimensä mukaisesti osa koulutusjärjestelmää. Varhaiskasvatus muodostaa pohjan myöhemmälle koulussa tapahtuvalle oppimiselle ja luo turvallista siirtymää kohti perusopetusta. Laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitys lapsen tulevalle oppimiselle ja koulumenestykselle on kansainvälisissä tutkimuksissa todistettu. Varhaiskasvatus onkin varhaista syrjäytymisen ehkäisyä.

Lapset aloittavat koulunkäynnin yhä erilaisemmista taustoista. On yksinhultaja peheitä, uusioperheitä, sateenkaariperheitä, jne. Mutta valitettavasti lapsiperheköyhyys on yhä useamman lapsen arkea. Laadukas varhaiskasvatus pystyy tehokkaasti pysäyttämään huono-osaisuuden kierteen ja parantaa lapsen oppimismahdollisuuksia koulutiellä. Tästä huolimatta Suomen lasten varhaiskasvatukseen osallistuminen on eurooppalaisittain tarkasteltuna alhaisella tasolla.

Yli 4-vuotiaista vain n. 75 % osallistuu varhaiskasvatukseen, kun Ruotsissa osallistumisaste on lähes 96 % ja Ranskassa jopa 100 %. Sosialidemokraattien mielestä varhaiskasvatukseen osallistumisaste on nostettava eurooppalaiselle tasolle, 90-95 prosenttiin, sillä varhaiskasvatukseen osallistuminen luo pohjan myöhemmälle oppimiselle.

*Subjetiivinen kokoaikainen varhaiskasvatus palautetaan kaikille lapsille.

*Päiväkotien ryhmäkokoja on pienennettävä.

* vuorohoidon järjestäminen 1. ja 2. luokalaisille.

* Jokaiselle yli 3-v lapselle tarjotaan maksuton osa-aikainen hoitapaikka..

*ensiopetusen laajentamista 5 v tehdään päätöskokeilujen perusteella.

* Turvataan varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutus ja osaaminen.

Nuorissa on meidän tulevaisuus, ja meidän tulee antaa heille parhaat mahdolliset eväät siihen. Lasten ja nuorten syrjäytyminen sekä pahoinvointi on lisääntynyt,ja meidän tulee puutua siihen joka sektorilla. Kouluttautumisen mahdollisuus tulee suoda kaikille tasapuolisesti, varallisuudesta riippumatta.

Nostetaan opiskelijoiden opintorahan taso vuoden 2017 alun tasolle, ja tehdään siihen vuosittainen indeksitarkistus. Oppivelvolisuuden uudistaminen välttämätöntä, jotta voimme vähentää koulupudokkuutta ja nostaa suomalaisten osaamistasoa. Toisen asteen tutkinto estää tehokkaasti syrjäytymistä.

SDP haluaa laaajentaa oppivelvollisuutta kattamaan toisen asteen tutkinnon suorittamisen ja tehdä toisella asteella eli lukioissa ja ammattioppilaitoksissa opiskelun aidosti maksuttomaksi, sillä pelkkä peruskoulu ei enää takaa nuorelle työllistymistä ja hyvää elämää.  Koulutuksellisen tasa-arvon kannalta toisen asteen maksuttomuus on välttämätön edellytys nuorten yhdenvertaisuudelle.

Toisen asteen koulutus eli lukio tai ammatillinen tutkinto voi maksaa opiskelijalle tuhansia euroja lukuvuodessa. Kuluja tulee varsinkin oppikirjoita ja välineistä. Esimerkiksi kokkikoulutuksen veitset ja lukiokirjat täytyy ostaa uutena, koska käytettyjä kirjoja tai välineistä ei helpolla löydy. Kirjoissa painokset vaihtuvat myös muutaman vuoden välein.

Pelkästään peruskoulutuksen varassa olevat eivät työllisty enää samalla tapaa kuin aiemmin.Vuden 1987 jälkeen on hävinnyt 640 000 työpaikkaa, joihin on aikaisemmin riittänyt  pelkkä peruasteen tutkinto.   Nykyisellään peräti 15 prosenttia nuorista jää pelkän perusasteen varaan. Eli pelkän peruskoulun varassa 20-29v on 110 000 nuorta, ja valittevasti heillä on heikot mahdollisuudet työmarkkinoilla.

Työllistyminen lukuina

toisenasteen tutkinnon suorittanut 70%

ammattikorkeaasta valmistuneet 86%

tohtorin arvon suorittaneet 83%

Peruskoulusta alle 30v siis vain vajaa 40% on työllistynyt.

SDP:n tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Pidemmällä aikavälillä uudistus maksaa itsensä takaisin korkeampana työllisyysasteena, pidempinä työurina, verotuottoina sekä pienempinä syrjäytymisen ehkäisyn kuluina.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja Suomen perustuslaki turvaavat jokaisen lapsen oikeuden koulutukseen varattomuuden sitä estämättä. Lukion ja toisen asteen ammatilliset kustannukset ovat kuitenkin tällä hetkellä monille nuorille ja heidän perheilleen kohtuuttoman kalliita. Nuoren tulisi voida keskittyä opintoihinsa ja panostaa koulutukseensa täysipainoisesti.

Maksutonta toista astetta vaatinut kansalaisaloite torpattiin sivistysvaliokunnassa hallituspuolueiden toimesta. Kansalaisaloitteen allekirjoitti 53 098 kansalaista. Asiasta järjestettiin mielenosoitus eduskuntatalon edessä. SDP jätti asiasta silloin sivistysvaliokunnassa vastalauseen.

kysymys kuuluu..

Valitsemmeko tulevaisuuslinjan, jossa panostetaan osaamiseen ja koulutukseen, edistetään reilua työelämää ja luodaan luottamusta tulevaan. Tulevaisuuslinjan, jossa kaikki pidetään mukana.???

Nyt on pakkoa saada muutoksia aikaan, ja tehdään se yhdessä.

Pitäkää huolta läheisitänne, ystävistänne ja sukulaisitanne. Ja ennen kaikkea pitäkää huoli itsestänne.

Kiitos

Vaalitapahtumia…

Tässä joitakin kuvia tapahtumista. On käyty jääkiekko matseissa, raveissa, trio kauppakeskus Lahdessa, Asikkalassa, vaalipaneelissa Hollolassa, Lahden torilla, jne.. Olen tavannut aivan ihania ihmisiä, vaikka ollaankin kiperien kysymysten äärellä. Kiitos kaikille !!!

Lahden torilla 3.4.2019
jääkiekko matsissa, Mika Kari, minä ja Ville Skinnari
Vaalipaneeli Hollola
Trio Lahti
Puheitakin välillä.

Miksi Varhaiskasvatus ja toisen asteen koulutuksen tulee olla maksuttomia ?

Kouluttautumisen mahdollisuus tulee suoda kaikille tasapuolisesti, varallisuudesta riippumatta. Varhaiskasvatus ja toisen asteen koulutuksen tulee olla maksuttomia, sillä pelkkä peruskoulu ei enää takaa nuorelle työllistymistä ja hyvää elämää. Oppivelvolisuuden uudistaminen välttämätöntä, jotta voimme vähentää koulupudokkuutta ja nostaa suomalaisten osaamistasoa.

Toisen asteen koulutus eli lukio tai ammatillinen tutkinto voi maksaa opiskelijalle tuhansia euroja lukuvuodessa. Kuluja tulee varsinkin oppikirjoita ja välineistä. Esimerkiksi kokkikoulutuksen veitset ja lukiokirjat täytyy ostaa uutena, koska käytettyjä kirjoja tai välineistä ei helpolla löydy. Kirjoissa painokset vaihtuvat myös muutaman vuoden välein.

SDP haluaa laaajentaa oppivelvollisuutta kattamaan toisen asteen tutkinnon suorittamisen ja tehdä toisella asteella eli lukioissa ja ammattioppilaitoksissa opiskelun aidosti maksuttomaksi.  Koulutuksellisen tasa-arvon kannalta toisen asteen maksuttomuus on välttämätön edellytys nuorten yhdenvertaisuudelle. Koulutukseen ja osaamiseen panostaminen on tulevaisuusinvestointi, joka maksaa itsensä takaisin.

Padasjoen lukiossa opiskelijoita  on 29 ja Padasjoen lukiossa opiskelu on ilmaista. Lukio tarjoaa kaikille opiskelijoilleen käyttönsä oppikirjat, läppärit ja muut materiaalit. Pienet opetusryhmät takaavat yksilöllisen ja korkeatasoisen opetuksen.

Toisen asteen tutkinto estää tehokkaasti syrjäytymistä. Pelkästään peruskoulutuksen varassa olevat eivät työllisty enää samalla tapaa kuin aiemmin.Vuden 1987 jälkeen on hävinnyt 640 000 työpaikkaa, joihin on aikaisemmin riittänyt  pelkkä peruasteen tutkinto.   Nykyisellään peräti 15 prosenttia nuorista jää pelkän perusasteen varaan. SDP:n tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Pidemmällä aikavälillä uudistus maksaa itsensä takaisin korkeampana työllisyysasteena, pidempinä työurina, verotuottoina sekä pienempinä syrjäytymisen ehkäisyn kuluina.

Pedagoginen varahaiskasvatus tulee olla jokaisen lapsen oikeus, koska sillä on merkittävä osa opinpolkua. Varhaiskasvatus on nimensä mukaisesti osa koulutusjärjestelmää. Varhaiskasvatus muodostaa pohjan myöhemmälle koulussa tapahtuvalle oppimiselle ja luo turvallista siirtymää kohti perusopetusta. Laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitys lapsen tulevalle oppimiselle ja koulumenestykselle on kansainvälisissä tutkimuksissa todistettu. Varhaiskasvatus onkin varhaista syrjäytymisen ehkäisyä.

Lapset aloittavat koulunkäynnin yhä erilaisemmista taustoista. Lapsiperheköyhyyskin on yhä useamman lapsen arkea. Laadukas varhaiskasvatus pystyy tehokkaasti pysäyttämään huono-osaisuuden kierteen ja parantaa lapsen oppimismahdollisuuksia koulutiellä. Tästä huolimatta Suomen lasten varhaiskasvatukseen osallistuminen on eurooppalaisittain tarkasteltuna alhaisella tasolla. Yli 4-vuotiaista vain n. 75 % osallistuu varhaiskasvatukseen, kun Ruotsissa osallistumisaste on lähes 96 % ja Ranskassa jopa 100 %. Sosialidemokraattien mielestä varhaiskasvatukseen osallistumisaste on nostettava eurooppalaiselle tasolle, 90-95 prosenttiin, sillä varhaiskasvatukseen osallistuminen luo pohjan myöhemmälle oppimiselle.

Maksutonta toista astetta vaatinut kansalaisaloite torpattiin sivistysvaliokunnassa hallituspuolueiden toimesta. Kansalaisaloitteen allekirjoitti 53 098 kansalaista. Asiasta järjestettiin mielenosoitus eduskuntatalon edessä. SDP jätti asiasta sivistysvaliokunnassa vastalauseen. Vastalauseessa ehdotetaan, yhtyen maksuton toinen aste -kansalaisaloitteen asiasisältöön, että valtioneuvosto laatii perusteellisen selvityksen ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin ja lakiuudistuksiin lukio- ja ammallisten opintojen maksullisuuden poistamiseksi.

Mira Vilkman

SDP:n vaaliohjelmasta

Padasjoensanomat 28.2.2019



Kansanedustajaehdokkaalla kolmekin vaalitilaisuutta päivässä
 
Huhtikuun eduskuntavaaleissa kansanedustajaksi pyrkivä padasjokelainen Mira Vilkman on saanut viime viikkoina huomata, että ehdokkuus on täysipäiväistä työtä ja ottaa juuri niin paljon aikaa kuin sille pystyy antamaan.
Erilaiset vaalitilaisuudet, -paneelit ja muut -tapahtumat ovat vieneet jo
muutaman viikon Hämeen sosiaalidemokraattien ehdokasta ympäri
vaalipiiriä, vaikka vaaleihin on aikaa vielä puolitoista kuukautta.
Parhaimmillaan tilaisuuksia on kolmekin samana päivänä.
– Piti juuri ostaa isompi kalenterikin, että saan siihen mahtumaan kaikki
menot, nauraa Vilkman.
Omalla rahoituksella vaalikenttiä kiertävä ehdokas joutuu punnitsemaan
tarkkaan mihin tilaisuuksiin voi ja kannattaa osallistua. Tärkeä
taustatuki on avopuoliso Jyrki, joka usein toimii autokuskina
vaalireissuilla.
– Pääpaino on Päijät-Hämeen ja lähialueen tilaisuuksissa. Jos samaan
aikaan on tapahtuma Forssassa ja Asikkalassa, niin valitsen totta kai
jälkimmäisen. Vaalitilaisuuksien lisäksi ehdokkaalla riittää vaalikoneiden täyttöä lähes joka päivälle, ja joka aamu on sähköpostissa useampi kymmenen viestiä odottamassa vastausta. Padasjokelainen on juossut lisäksi erilaisissa kuvauksissa ja osallistunut Hämeen sosiaalidemokraattien vaalivideon tekoon.
Vaikka vaalityö viekin Vilkmanilta tällä hetkellä kaiken ylimääräisen
ajan ja energian, sanoo hän nauttineensa joka hetkestä. Naista ei hirvitä
se, että pyöritys vain kiihtyy tulevina viikkoina vaalien lähestyessä.
– Olen saanut tutustua ihaniin ihmisiin ja osallistunut moniin silmiä
avaaviin keskusteluihin ja tietoa lisääviin tilaisuuksiin.
Yksi kevään kohokohdista on se, kun sdp:n vaalibussi saapuu Padasjoelle
28. maaliskuuta. Vilkmanin lisäksi bussilla on tavattavissa muitakin
sdp:n ehdokkaita Hämeestä.
Vaikka Vilkman ottaa kansanedustajaehdokkuutensa tosissaan, menee kunnan asioiden hoito silti aina kampanjoinnin edelle. Viime päivinä
kunnanhallituksen I varapuheenjohtajaa ovat työllistäneet mm.
kunnanjohtajaehdokkaiden haastattelut.
– Hyvältä näyttää Padasjoen tulevaisuuden kannalta, suostuu Vilkman
kommentoimaan johtajavalintaa.
 
Kaikilla on mahdollisuus
Jo edellisissä vaaleissa kansanedustajaehdokkuutta tavoitellut Vilkman on yksi sdp:n kaikkiaan 14:stä ehdokkaasta Hämeen vaalipiirissä. Ehdokkaat valittiin syksyllä jäsenäänestyksellä, jossa Vilkman sai 620 ääntä.
Paikka eduskuntaan on kiven alla, sillä samalla listalla ovat ehdokkaana
kaikki sdp:n nykyiset kansanedustajat Hämeestä. Asetelma ei Vilkmania
lannista. Kansanedustaja on lainsäätäjä, yhteiskunnallinen vaikuttaja, alueensa edusmies ja kansainvälinen toimija. Eduskuntatalo ei ole kansanedustajalle ainoa paikka tehdä työtä. Kansanedustaja edustaa puolueensa lisäksi vaalipiiriään ja hänen odotetaan olevan hyvin perillä oman alueensa asioista. Vaalipiirijaon avulla varmistetaan, että myös harvaan asutut alueet ovat edustettuina eduskunnassa. Kansanedustajille maanantai on niin sanottu maakuntapäivä.
Silloin he usein työskentelevät omassa vaalipiirissään. Näin kansanedustajilla on mahdollisuus tavata kansalaisia  ja hoitaa esimerkiksi kunnallisia luottamustehtäviä.
– Kaikilla on mahdollisuus. Tietenkin paljon riippuu siitä, kuinka paljon
saa itselleen näkyvyyttä. Ja se taas riippuu vaalibudjetin suuruudesta.
Kansanedustajana Vilkman haluaisi olla osaltaan kehittämässä
oikeudenmukaisempaa Suomea, jossa myös kaikkein heikoimmista pidetään huolta.
– Meillä tulee olla turvallinen Suomi, jossa kukaan ei putoa yhteiskunnan
rattaista.
Vaalikentillä puhetta on riittänyt viime päivinä etenkin vanhustenhoidon
tilasta. Vilkman muistuttaa, että puutteita on niin yksityisissä kuin
julkisissakin yksiköissä.
– Ensiarvoisen tärkeää olisi saada vanhustenhoitoa koskeva
hoitajamitoitus kirjattua lakiin ja myös sen toteutumista pitää valvoa.
Sama koskee varhaiskasvatusta.
Huonoa työllisyystilannetta Vilkman lähtisi parantamaan
työllisyysohjelmilla ja -kokeiluilla. Myös sosiaaliturvaa pitäisi
uudistaa ja vähimmäispalkkoja sekä pienimpiä eläkkeitä nostaa.
– Palkan ja eläkkeen pitää olla sellainen, että sillä pystyy elämään. Ne
eivät ole nousseet samaan tahtiin esimerkiksi ruokakassin hinnan kanssa. Vilkman kannattaa varhaiskasvatuksen ja toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta, sillä pelkkä peruskoulu ei enää takaa nuorelle työllistymistä ja hyvää elämää.
– Kouluttautumisen mahdollisuus tulee suoda kaikille tasapuolisesti
varallisuudesta riippumatta. Myös lasten ja nuorten syrjäytymiseen ja
pahoinvointiin pitää puuttua joka sektorilla.
Demariehdokas kantaa huolta myös luonnonvarojen riittävyydestä ja
ilmastonmuutoksesta. Hän kannattaa metsähakkuiden lisäämistä nykyisestä.
– Meillä Suomessa on paljon uudistamisen tarpeessa olevia vanhoja metsiä. Vain hyvin kasvava metsä toimii tehokkaasti hiilinieluna, Vilkman
muistuttaa.